Utsjoki 24.10.2014
Kolmikymppinen mies puukotti aikuislukiossa 16-vuotiaan opiskelijan.

Kauhajoki 23.9.2008
Matti Saari surmasi 10 ihmistä ja itsensä.

Tuusula 7.11.2007
18-vuotias abiturientti Pekka-Eric Auvinen surmasi kahdeksan henkilöä ja itsensä.

Rauma 25.1.1989
14-vuotias koulupoika ampui kaksi koulutoveriaan.

Suomessa on tapahtunut puolenkymmentä koulusurmatragediaa. Lisäksi on ollut useita väkivaltatilanteita, joissa ei ole tullut kuolonuhreja, kuten ampumavälikohtaus Oriveden yläasteella keväällä 2012. Nuorten tekemistä henkirikoksista ja joukkosurmista muistamme myös pommin Myyrmannin kauppakeskuksessa, Hyvinkään ampumisen, Lopen tragedian sekä surman Keravan urheilukentällä.

Massa-ampumiset Yhdysvalloissa ovat lisääntyneet huomattavasti viimeisen 14 vuoden aikana. Seitsemän viimeisen vuoden aikana on raportoitu 16 massa-ampumista vuodessa. Pohjoismaissa järkytti Anders Breivikin toteuttama nuorten joukkomurha heinäkuussa 2011.

Viimeisin koulusurma Suomessa tapahtui Utsjoella 24.10.2014

Pärttyli Rinteen tänään ilmestyvä esikoisromaani Viimeinen sana käsittelee koulusurmia.

Pärttyli Rinne, miksi kirjoitat koulusurmista?

“Onko olemassa aiheita, jotka ovat niin arkaluontoisia tai kipeitä, ettei niitä pitäisi lainkaan käsitellä? Tai onko aiheita, jotka ovat niin merkittäviä, että on suorastaan velvollisuus niitä käsitellä? En kuvaa militanttia sankaria enkä tunnetyhjää psykopaattia, vaan arkaa ja epävarmaa poikaa, Franzia, jolla on hyvin paha olla mutta ei keinoja pahan olonsa käsittelemiseksi.”

“Väkivallan kuvaaminen taiteessa on vaikeaa ja ristiriitaista. Jokainen väkivallan representaatio on vaarassa kasvattaa väkivallan painoarvoa todellisuudessa. Mutta seuraako tästä, että väkivaltaa ja ikäviä asioita ei lainkaan pitäisi kuvata, vaikka ne ovat osa todellisuutta? Emmekö hylkää rakentavan maailmasuhteen mahdollisuuden, jos vaikenemme hirveyksien edessä ja kieltäydymme käsittelemästä niitä?”

“Mielestäni paremman todellisuuden rakentaminen vaatii todellisuuden ymmärtämistä. Jos tavoitteenamme on oppia koulusurmista, meidän tulee yrittää ymmärtää niitä. Vaikeneminen ei kasvata ymmärrystä, ei myöskään unohtaminen.”

“Uskon, että syventämällä ymmärrystämme kielteisten tunteiden, kuten esimerkiksi vihan toimintamekanismeista, heikennämme pitkällä tähtäimellä niiden vaikutusvoimaa. Toisaalta myönteisten tunteiden, kuten rakkauden, ymmärtäminen edesauttaa niiden ilmenemistä. Vaikka kuvaan maailmaa, jossa rakkauden ilmeneminen on kituliasta ja usein vääristynyttä, kasvaa kirjan marginaaleissa uusi rakkauden filosofia. Tämä on keskeinen osa kriittisen rakentavan realismin ajatustani. Romaaniin on kirjoitettu toivoa paremmasta tulevaisuudesta, vaikka Franz vääjäämättä käveleekin näiden ajatusten ohi.”

Viimeinen sana -romaanin päähenkilö Franz ihailee Nietzschen filosofiaa. “Nietzschen filosofia näyttäytyy keskenkasvuisena ja epäjohdonmukaisena, aivan kuin Franzkin. Selvästikään en ole luomassa päähenkilöstäni sankarihahmoa.”

Millainen kirjailijan itsensä mielestä on tyypillinen kouluampuja?

“Jo vilkaisu tutkimuskirjallisuuteen paljastaa, ettei ampujan psykologista profiilia ole olemassa. Henkilöt ovat keskenään liian erilaisia: osa on sisäänpäin kääntyneitä, osa ulospäin suuntautuneita, osa ns. hyvistä perheistä, osa huonoista jne. Tarinaa on mahdotonta kertoa yksiselitteisesti “oikein”. Tutkimukset osoittavat myös, että yksinkertaistavat tai yhteen selittävään tekijään palautuvat mallit ovat virheellisiä: ampuminen on lopulta monien toisiinsa vaikuttavien tekijöiden ja tapahtumien monimutkainen summa.”

Skotlannin St. Andrewsissa asuva Pärttyli Rinne (s. 1979) on filosofi, dramaturgi ja useasti palkittu käsikirjoittaja. Hän on aiemmin julkaissut mm. 20-osaisen radiomusikaalin Rakkaudella, Rauli Badding (2010) sekä yhdessä Matti Ijäksen kanssa kirjoitetun televisiosovituksen Petri Tammisen romaanista Enon opetukset (2011).

Rinteen romaani Viimeinen sana on kirjoitettu kaikille niille, jotka haluavat ymmärtää. Erityistä kohderyhmää ovat kuitenkin nuoret itse, heidän vanhempansa ja opettajat. Viimeinen sana kertoo ylioppilaskirjoituksiin valmistautuvasta Franzista, joka haaveilee täyttävänsä luentosalit uudella vapauden filosofialla. Maailma on luotu otettavaksi, mutta elämä ei aina käy yksiin toivekuvien kanssa. Mitä tapahtuu kun Franz kohtaa Helenan, joka opettaa lukiolaisille rakkauden olevan parasta todellisuutta?

Sidottu / 214 sivua

ISBN 978-952-68009-4-3 (sid.)
ISBN 978-952-68009-5-0 (PDF)

KL 84.2

Julkaisupäivä 3.11.2014

Kuvat ja graafinen suunnittelu: Janne Lehtinen

Arvostelukappalepyynnöt: info@noxboox.fi

Haastattelupyynnöt: kustantaja Harri Virtanen 0503477716 tai kirjailija Pärttyli Rinne, parttylirinne@gmail.com.

Kirjailija on vierailulla Suomessa 7.– 12.11., ja haastattelut ovat mahdollisia tuona ajankohtana. Myöhemmin haastattelut onnistuvat Skypen välityksellä.

Verkkokauppa www.noxboox.fi