Helsingin Sanomat otsikoi hyvinvointiosastollaan 7.2. seuraavasti: Suurin osa unista on ikäviä ja aiheet ovat samoja kaikkialla maailmassa. Kuulostaa huonolta viihdekanavalta. Ikävää ohjelmaa ja paljon uusintoja. Kai sieltä nyt jotain hyödyllistä tulee? Ei: “unilla on saattanut olla evolutiivista merkitystä uhkasimulaattorina, mutta ne eivät vastaa nykyajan uhkiin”. Eivätkä ne paranna traumoja. Tutkija Katja Valli toteaa omasta suhteestaan uniin, ”ettei anna niille muuta merkitystä kuin että ne ovat hyvää viihdettä.” Unet voivat olla moraalittomia, mutta siitä ei pidä huolestua.
Minä huolestuinkin jutun yksipuolisesta asenteesta uniin. Mutta ymmärrän sen niin, että luova mieli koetaan vaaralliseksi ja uhkaavaksi, tuntemattomaksi. Se on Toinen meissä.
Unet ovat mielemme spontaania, luovaa toimintaa. Uniin suhtautuminen voi kuvastaa suhtautumista sisäiseen todellisuuteen ylipäätään.
Jutussa mainitaan, että ”psykologit käyttävät joskus unipäiväkirjoja terapian tukena. Kyse ei kuitenkaan ole symbolien tulkinnasta vaan potilaan unilleen antamista merkityksistä.” Jutun mukaan on unohdettava symbolit.
On myös psykoterapiamuotoja, jotka suorastaan perustuvat unien kanssa työskentelyyn tai joissa unet ovat keskeisellä sijalla muiden luovien prosessien rinnalla. Symbolikirjojen kanssa unia ei niissäkään lähestytä, vaan kysymys on asiakkaan kokemuksista, uusista ajatuksista ja näkökulmista, joita unen parissa työskentely antaa. Aivan kuten kuvataideterapiassa kuvan tai tanssiterapiassa liikkeen kanssa tapahtuu.
Terapeuttisessa vuorovaikutuksessa unisymboli voi tulla parantavaksi ja merkitystä antavaksi henkilökohtaiseksi symboliksi. Ihmisen mieli toimii symbolisella tasolla, symbolisella kielellä – ihmiselle tuottaa nautintoa olla symboleiden kanssa tekemisissä. Viehtymyksemme taiteeseen, tarinoihin, elokuviin, satuihin ja musiikkiin kertoo juuri tästä. Jokaisella on myös kyky tuottaa omia symboleitaan, ei pelkästään nähdä niitä ympärillään. Unet ovat keino saada yhteys symboleja tuottavaan luovaan mieleen. Ja mikä onkaan hienompaa kuin omasta elämäntilanteesta noussut henkilökohtainen symboli, joka antaa uutta ymmärrystä suhteessa omaan itseen tai maailmaan? Tällainen kokemus voi mullistaa elämän!
Asiakkaan subjektiivinen sisäinen maailma tulee nähdyksi ja arvostetuksi vuorovaikutuksessa unien käsittelyn kautta. Unien kautta päästään sellaisiin aiheisiin, jotka eivät muuten olisi tulleet esiin. Asiakas oppi arvostamaan omaa sisäistä maailmaansa, omia reaktioitaan ja tunteitaan oppiessaan arvostamaan mielensä spontaania toimintaa ja jakaessaan sen terapeuttisessa suhteessa.
Itse en haluaisi mennä terapeutille, jonka käsitys ihmismielestä on huono viihdekanava.