Keskustelua herättäneen esikoisen kirjoittanut Pärttyli Rinne on haastateltava Helsingin Kirjamessuilla perjantaina 23.10.2015 klo 14. Viimeisen sanan kirjailijaa kuullaan Seppo Puttosen esittelyssä Aino-lavalla.

Helsinkiläisen pienkustantamo Noxbooxin kirjoja on nyt myynnissä sähköisinä versioina Elisa Kirja -palvelussa. Tarjolla ovat seuraavat teokset:

Danni Aminoff: En finnpojkes funderingar (2015)

 “Jag har läst så mycket historia, dock utan ordning och reda,att det måste komma ut på något sätt.

Jag har läst så mycket Ferlin och sjungit så mycket Vreeswijk att det måste bli rim på något sätt.

Det blev tvåradiga verser som handlar om människorasens öden och äventyr. I en slags hemlagad kronologi och kryddade med humor och mild ironi.

Om jag hötter med pekfingret måste det bero på att lärarränderna aldrig går ur.

Jag har valt att behandla personer och händelser som har berört mig själv. Andra skulle säkert ha valt på annat sätt.

Läs, känn igen, bli road och kanske inspirerad att läsa mera historia. Det mår alla bra av att göra.”

Danni Aminoff är född 1948, bor i Ekenäs. Har under resan genom jämmerdalen kommit att tituleras make, far, lärare, hovslagare,hemmansägare, svärfar,morfar, pensionär och nu också skriftställate.

Helka-Maria Kinnunen: Minä olen pamfletti (2015)

Minä olen pamfletti on hurja runokokoelma tytöstä, naisesta ja äidistä, vanhenemisesta ja kuolemasta. Se kertoo luopumisesta, intohimosta ja unohtamisesta. Se vyöryttää lukijalle muistoja ja maisemia, joiden kieli tuntuu ruumiissa runkoääninä. ”Se, mitä näet tässä kiikkumassa, on ehkä otanta vanhenevaa naisihmisyyttä.”

Minä olen pamfletti on sinfoninen, moniääninen ja draamallinen kokonaisuus, jonka lopuksi runoilija kysyy: ”Missä kaikki olettekaan juuri tällä hetkellä, kun tapahtuu jotain aivan ihmeellistä?”

Esikoisrunokokoelmallaan Minä olen pamfletti Kinnunen asettuu vahvojen kotimaisten runoilijoiden joukkoon.

Helka-Maria Kinnunen on näyttelijä, käsikirjoittaja, teatteripedagogi ja teatteritaiteen tohtori. Kinnunen on näytellyt useissa suomalaisissa teattereissa mm. Kuopiossa, Lahdessa, Helsingissä ja Espoossa. Hän oli Suomen Lausujain Liiton puheenjohtaja vuosina 2010-2014 ja runojen parissa hän on työskennellyt esittäjänä, ohjaajana ja dramaturgina. Kinnusen runot ovat helposti lähestyttäviä ja niissä soi syvä runouden tuntemus.

Minä olen pamfletti on Helka-Maria Kinnusen ensimmäinen runoteos, jota voidaankin sanoa kesän 2015 runohitiksi. Kinnusen runoesitys Kuolleita naisia esitetään 17.-22.11.2015 Helsingin Valtimonteatterissa. Osa esityksen runoista on uudesta runokokoelmasta.

Pärttyli Rinne: Viimeinen sana (2014)

Vahva esikoisromaani nuoruuden unelmista, vihasta, epätoivosta ja välinpitämättömyyteen verhoutuvasta pelosta.

Ylioppilaskirjoituksiin valmistautuva Franz haaveilee täyttävänsä luentosalit uudella vapauden filosofialla. Kolehmainen puhdistaa hiekkakuopalla Glock-pistoolia, lokeroiden nurkalla odottaa peräänantamaton Virpi. Maailma on luotu otettavaksi, mutta elämä ei aina käy yksiin toivekuvien kanssa. Mitä tapahtuu kun Franz kohtaa Helenan, joka opettaa lukiolaisille rakkauden olevan parasta todellisuutta?

Viimeinen sana on matka pimeään, tinkimätön erään nuoruuden muotokuva. Se kertoo yrityksestä ratkaista maailma sanoilla, ja siitä kun sanat eivät riitä. Se on ensimmäinen kotimainen romaani, joka pureutuu suoraan koulutragedioiden pahoihin ytimiin – kirja kaikille, jotka haluavat ymmärtää.

Skotlannin St. Andrewsissa asuva Pärttyli Rinne (s. 1979) on filosofi, dramaturgi ja useasti palkittu käsikirjoittaja. Tällä hetkellä Rinne kirjoittaa Yleisradiolle neliosaista tv-draamasarjaa Rakkaus ja laki, joka pohtii rakkauden ja oikeuden keskinäissuhteita. Rinne on toiminut myös projektitutkijana Suomen Akatemialla, ja julkaissut artikkeleita akateemisissa aikakauslehdissä ja antologioissa. Paraikaa hän valmistelee filosofian väitöskirjaansa St. Andrewsin yliopistolla, aiheenaan rakkauden käsite Immanuel Kantin filosofiassa.

Viimeinen sana on kerännyt hyviä arvosteluja. Helsingin Sanomien Antti Majanderin mukaan Rinne rakentaa kohtaamattomuuden ja nöyryytyksen tilanteet hyytävän tehokkaasti. Opettaja-lehden toimittaja Marjo Jääskä kuvaa osuvasti, että teos on onnistunut, vaikka aihe onkin vaikea. Lisäksi kirja on näkynyt kymmenissä kirjablogeissa pitkin kevättä ja kesää.

Harri Virtanen: Jäljillä (2014)

Jäljillä on suoraa puhetta naisista, eroista ja lapsuudesta. Kokoelman runoissa Bob Dylan soi Käpylässä, nurmikot leikataan öisin, maailmaan tullaan Ford Cortinalla ja miehen seksuaalisuudessa on huumoria. Kaiken taustalla kaikuu Kymenlaakson laulu, ja normaaliksi on pitkä matka.

Jäljillä on kovan ja pehmeän vuoropuhelua, arkisen ja ylevän sulautumista toisiinsa. Vahvat ja terävät runot tarjoavat oivalluksia ja aukeavat uusiin, yllättäviin suuntiin.
Jäljillä on Harri Virtasen esikoisrunokokoelma.

Harri Virtanen (s. 1963) on aiemmin kirjoittanut näytelmiä ja tv-käsikirjoituksia. Hänet tunnetaan mm. tv-sarjoista Kylmäverisesti sinun, Hyvät neuvot kalliit ja Suojelijat. Virtanen on työskennellyt dramaturgian professorina, TV1:n ohjelmapäällikkönä sekä kaunokirjallisuuden kustantajana. Vuodesta 2012 hän on toiminut jungilaisena psykoanalyytikkona yksityisvastaanotollaan Helsingin Alppilassa.

Lars Ehnberg: Unia, satuja ja myyttejä (2013)

Unia, satuja ja myyttejä on ensimmäinen suomenkielinen perusteos C.G. Jungin (1875-1961) psykologiasta. Analyyttisen psykologian painopiste on tiedostamattoman mielen tutkimuksessa. Kirja käy läpi keskeisiä käsitteitä kuten varjo, anima, animus ja individuaatio ja esittelee Jungin teoriat kronologisesti, alkaen sana-assossiaatiokokeesta niin kuin se 1900-luvun alussa tehtiin Burghölzlin sairaalassa, jossa Jung oli psykiatrina.

Unia, satuja ja myyttejä on sukellus analyyttisen psykologian juurille. Vaikka kirja onkin suunnattu ensisijaisesti psykoterapeuteille, se on oivalluksia tuottavaa luettavaa kaikille ihmismielestä kiinnostuneille. Se rohkaisee unien ja satujen käyttöön löytöretkellä tiedostamattoman mielen viisauteen.

Lars Ehnberg (s.1953) on psykoanalyytikko, joka on kouluttautunut Zürichin Jung Instituutissa. Kirjan sivuilta ja potilasesimerkeistä kuuluu kokeneen psykoterapeutin lämmin elämänasenne. Ehnberg kuvailee Jungin ajatuksia elävästi ja yleistajuisesti.

Helka-Maria Kinnusen Minä olen pamfletti -esikoisrunokokoelma julkaistaan perjantaina 3.7. Kajaanin Runoviikoilla. Silloin on myös Kinnusen runoesityksen Kuolleita naisia ensi-ilta. Osa esityksen runoista on uudesta runokokoelmasta. Kinnusen runot ovat helposti lähestyttäviä ja niissä soi syvä runouden tuntemus.

– Ennakkokysynnän perusteella voi jo sanoa, että Minä olen pamfletti on tämän kesän runohitti! iloitsee kustantaja Harri Virtanen.

Minä olen pamfletti on hurja runokokoelma tytöstä, naisesta ja äidistä, vanhenemisesta ja kuolemasta. Se kertoo luopumisesta, intohimosta ja unohtamisesta. Se vyöryttää lukijalle muistoja ja maisemia, joiden kieli tuntuu ruumiissa runkoääninä. ”Se, mitä näet tässä kiikkumassa, on ehkä otanta vanhenevaa naisihmisyyttä.”

Minä olen pamfletti on sinfoninen, moniääninen ja draamallinen kokonaisuus,  jonka lopuksi runoilija kysyy: ”Missä kaikki olettekaan juuri tällä hetkellä, kun tapahtuu jotain aivan ihmeellistä?”

Esikoisrunokokoelmallaan Minä olen pamfletti Kinnunen asettuu vahvojen kotimaisten runoilijoiden joukkoon.

– Kinnusen runot on kirjoitettu naisista ja naisille, ja miehille, jotka haluavat ymmärtää naisia, sanoo Harri Virtanen.

Helka-Maria Kinnunen on näyttelijä, käsikirjoittaja, teatteripedagogi ja teatteritaiteen tohtori. Kinnunen on näytellyt useissa suomalaisissa teattereissa mm. Kuopiossa, Lahdessa, Helsingissä ja Espoossa. Hän oli Suomen Lausujain Liiton puheenjohtaja vuosina 2010-2014 ja runojen parissa hän on työskennellyt esittäjänä, ohjaajana ja dramaturgina. Ensi vuoden alusta Kinnunen aloittaa Kajaanin kaupunginteatterin johtajana.

—

Nidottu / 79 sivua

ISBN 978-952-68009-6-7 (nid)
ISBN 978-952-68009-7-4 (PDF)
ISBN 978-952-68009-8-1 (EPUB)

Arvostelukappalepyynnöt: info@noxboox.fi

Haastattelupyynnöt: kustantaja Harri Virtanen +(358) 50 3477 716 tai kirjailija Helka-Maria Kinnunen  +(358) 44 5954495

Verkkokauppa http://www.noxboox.fi

Graafinen suunnittelu: Janne Lehtinen
Kannen kuva ja valokuvat: Hansku Kurkela

Kustantaja: 
Noxboox 2015 http://bit.ly/1IJ0pfh
https://www.facebook.com/Noxboox
https://twitter.com/noxboox
https://facebook.com/pamfletti

Julkaisuvapaa 8.4.2015

Pärttyli Rinteen esikoisteos Viimeinen sana on ensimmäinen kotimainen romaani, joka pureutuu suoraan koulutragedioiden pahoihin ytimiin – kirja kaikille, jotka haluavat ymmärtää. Ylioppilaskirjoituksiin valmistautuva Franz haaveilee täyttävänsä luentosalit uudella vapauden filosofialla. Franz yrittää ratkaista maailmaa sanoilla, mutta mitä tapahtuu, kun sanat eivät riitäkään? Maailma on luotu otettavaksi, mutta elämä ei aina käy yksiin toivekuvien kanssa. Lukija pääsee seuraamaan Franzin elämää ja ajatuksia raastavan läheltä. Hän pääsee tutustumaan niihin ympäristöihin ja ihmisiin, joiden ympäröimänä lukiolaispoika elää.

Viimeinen sana on kerännyt hyviä arvosteluja. Helsingin Sanomien Antti Majanderin mukaan Rinne rakentaa kohtaamattomuuden ja nöyryytyksen tilanteet hyytävän tehokkaasti. Opettaja-lehden toimittaja Marjo Jääskä kuvaa osuvasti, että teos on onnistunut, vaikka aihe onkin vaikea.

Viimeinen sana ilmestyy tällä viikolla sähköisenä kirjana. Kirjasta on myös tehty videotraileri, joka on nähtävissä Youtubessa. Sekä e-kirjan että kirjatrailerin tarkoituksena on tuoda kirjaa helpommin lähestyttäväksi myös nuorelle, digitalisoituneelle, koulua juuri nyt käyvälle sukupolvelle. Erityistä kohderyhmää ovat siis nuoret itse, heidän vanhempansa ja opettajat, sillä juuri tämän ryhmän on erityisen tärkeää nähdä hieman pintaa syvemmälle.

Kirjailija Rinne on torstaina 9.4.2015 klo 08.45 Ylen Aamun kirjassa kertomassa esikoisteoksestaan ja sen taustoista. Kirja on herättänyt myös laajaa kiinnostusta kotimaisissa kirjabloggaajissa, joten se voidaan nähdä laajalti kirjablogimaailmassa tänä keväänä.

Skotlannin St. Andrewsissa asuva Pärttyli Rinne (s. 1979) on filosofi, dramaturgi ja useasti palkittu käsikirjoittaja. Tällä hetkellä Rinne kirjoittaa Yleisradiolle neliosaista tv-draamasarjaa Rakkaus ja laki, joka pohtii rakkauden ja oikeuden keskinäissuhteita. Rinne on toiminut myös projektitutkijana Suomen Akatemialla, ja julkaissut artikkeleita akateemisissa aikakauslehdissä ja antologioissa. Paraikaa hän valmistelee filosofian väitöskirjaansa St. Andrewsin yliopistolla, aiheenaan rakkauden käsite Immanuel Kantin filosofiassa.

Kysyttäessä Rinteeltä, miksi hän kirjoittaa koulusurmista, hän vastaa:

“Onko olemassa aiheita, jotka ovat niin arkaluontoisia tai kipeitä, ettei niitä pitäisi lainkaan käsitellä? Tai onko aiheita, jotka ovat niin merkittäviä, että on suorastaan velvollisuus niitä käsitellä? En kuvaa militanttia sankaria enkä tunnetyhjää psykopaattia, vaan arkaa ja epävarmaa poikaa, Franzia, jolla on hyvin paha olla mutta ei keinoja pahan olonsa käsittelemiseksi.”

“Väkivallan kuvaaminen taiteessa on vaikeaa ja ristiriitaista. Jokainen väkivallan representaatio on vaarassa kasvattaa väkivallan painoarvoa todellisuudessa. Mutta seuraako tästä, että väkivaltaa ja ikäviä asioita ei lainkaan pitäisi kuvata, vaikka ne ovat osa todellisuutta? Emmekö hylkää rakentavan maailmasuhteen mahdollisuuden, jos vaikenemme hirveyksien edessä ja kieltäydymme käsittelemästä niitä?”

“Mielestäni paremman todellisuuden rakentaminen vaatii todellisuuden ymmärtämistä. Jos tavoitteenamme on oppia koulusurmista, meidän tulee yrittää ymmärtää niitä. Vaikeneminen ei kasvata ymmärrystä, ei myöskään unohtaminen.”

—

Sidottu / 214 sivua

ISBN 978-952-68009-9-8 (EPUB)
ISBN 978-952-68009-4-3 (sid.)
ISBN 978-952-68009-5-0 (PDF)
KL 84.2

Arvostelukappalepyynnöt: info@noxboox.fi

Haastattelupyynnöt: Mandi Gardemeister +(358) 40 5713750, kustantaja Harri Virtanen +(358) 50 3477 716 tai kirjailija Pärttyli Rinne parttylirinne@gmail.com

HUOM! Kirjailija on vierailulla Suomessa 9.–11.4.2015 ja haastattelut ovat mahdollisia tuona ajankohtana. Myöhemmin haastattelut onnistuvat Skypen välityksellä.

Verkkokauppa http://www.noxboox.fi

Kuvat ja graafinen suunnittelu: Janne Lehtinen

Kirjan arvosteluja:
Helsingin Sanomat: http://bit.ly/1CglpI3
Suomen Kuvalehti: http://bit.ly/193HXBv
Opettaja-lehti: http://bit.ly/1ByrEEE

Kirjailija:
Pärttyli Rinne https://www.facebook.com/rinneparttyli

Kustantaja: 
Noxboox 2014 http://bit.ly/1IJ0pfh
https://www.facebook.com/Noxboox
https://twitter.com/noxboox

Traileri:
Katso traileri: https://www.youtube.com/watch?v=spty977K6IY
WILD Lanseeraus http://www.wildlanseeraus.fi

Utsjoki 24.10.2014
Kolmikymppinen mies puukotti aikuislukiossa 16-vuotiaan opiskelijan.

Kauhajoki 23.9.2008
Matti Saari surmasi 10 ihmistä ja itsensä.

Tuusula 7.11.2007
18-vuotias abiturientti Pekka-Eric Auvinen surmasi kahdeksan henkilöä ja itsensä.

Rauma 25.1.1989
14-vuotias koulupoika ampui kaksi koulutoveriaan.

Suomessa on tapahtunut puolenkymmentä koulusurmatragediaa. Lisäksi on ollut useita väkivaltatilanteita, joissa ei ole tullut kuolonuhreja, kuten ampumavälikohtaus Oriveden yläasteella keväällä 2012. Nuorten tekemistä henkirikoksista ja joukkosurmista muistamme myös pommin Myyrmannin kauppakeskuksessa, Hyvinkään ampumisen, Lopen tragedian sekä surman Keravan urheilukentällä.

Massa-ampumiset Yhdysvalloissa ovat lisääntyneet huomattavasti viimeisen 14 vuoden aikana. Seitsemän viimeisen vuoden aikana on raportoitu 16 massa-ampumista vuodessa. Pohjoismaissa järkytti Anders Breivikin toteuttama nuorten joukkomurha heinäkuussa 2011.

Viimeisin koulusurma Suomessa tapahtui Utsjoella 24.10.2014

Pärttyli Rinteen tänään ilmestyvä esikoisromaani Viimeinen sana käsittelee koulusurmia.

Pärttyli Rinne, miksi kirjoitat koulusurmista?

“Onko olemassa aiheita, jotka ovat niin arkaluontoisia tai kipeitä, ettei niitä pitäisi lainkaan käsitellä? Tai onko aiheita, jotka ovat niin merkittäviä, että on suorastaan velvollisuus niitä käsitellä? En kuvaa militanttia sankaria enkä tunnetyhjää psykopaattia, vaan arkaa ja epävarmaa poikaa, Franzia, jolla on hyvin paha olla mutta ei keinoja pahan olonsa käsittelemiseksi.”

“Väkivallan kuvaaminen taiteessa on vaikeaa ja ristiriitaista. Jokainen väkivallan representaatio on vaarassa kasvattaa väkivallan painoarvoa todellisuudessa. Mutta seuraako tästä, että väkivaltaa ja ikäviä asioita ei lainkaan pitäisi kuvata, vaikka ne ovat osa todellisuutta? Emmekö hylkää rakentavan maailmasuhteen mahdollisuuden, jos vaikenemme hirveyksien edessä ja kieltäydymme käsittelemästä niitä?”

“Mielestäni paremman todellisuuden rakentaminen vaatii todellisuuden ymmärtämistä. Jos tavoitteenamme on oppia koulusurmista, meidän tulee yrittää ymmärtää niitä. Vaikeneminen ei kasvata ymmärrystä, ei myöskään unohtaminen.”

“Uskon, että syventämällä ymmärrystämme kielteisten tunteiden, kuten esimerkiksi vihan toimintamekanismeista, heikennämme pitkällä tähtäimellä niiden vaikutusvoimaa. Toisaalta myönteisten tunteiden, kuten rakkauden, ymmärtäminen edesauttaa niiden ilmenemistä. Vaikka kuvaan maailmaa, jossa rakkauden ilmeneminen on kituliasta ja usein vääristynyttä, kasvaa kirjan marginaaleissa uusi rakkauden filosofia. Tämä on keskeinen osa kriittisen rakentavan realismin ajatustani. Romaaniin on kirjoitettu toivoa paremmasta tulevaisuudesta, vaikka Franz vääjäämättä käveleekin näiden ajatusten ohi.”

Viimeinen sana -romaanin päähenkilö Franz ihailee Nietzschen filosofiaa. “Nietzschen filosofia näyttäytyy keskenkasvuisena ja epäjohdonmukaisena, aivan kuin Franzkin. Selvästikään en ole luomassa päähenkilöstäni sankarihahmoa.”

Millainen kirjailijan itsensä mielestä on tyypillinen kouluampuja?

“Jo vilkaisu tutkimuskirjallisuuteen paljastaa, ettei ampujan psykologista profiilia ole olemassa. Henkilöt ovat keskenään liian erilaisia: osa on sisäänpäin kääntyneitä, osa ulospäin suuntautuneita, osa ns. hyvistä perheistä, osa huonoista jne. Tarinaa on mahdotonta kertoa yksiselitteisesti “oikein”. Tutkimukset osoittavat myös, että yksinkertaistavat tai yhteen selittävään tekijään palautuvat mallit ovat virheellisiä: ampuminen on lopulta monien toisiinsa vaikuttavien tekijöiden ja tapahtumien monimutkainen summa.”

Skotlannin St. Andrewsissa asuva Pärttyli Rinne (s. 1979) on filosofi, dramaturgi ja useasti palkittu käsikirjoittaja. Hän on aiemmin julkaissut mm. 20-osaisen radiomusikaalin Rakkaudella, Rauli Badding (2010) sekä yhdessä Matti Ijäksen kanssa kirjoitetun televisiosovituksen Petri Tammisen romaanista Enon opetukset (2011).

Rinteen romaani Viimeinen sana on kirjoitettu kaikille niille, jotka haluavat ymmärtää. Erityistä kohderyhmää ovat kuitenkin nuoret itse, heidän vanhempansa ja opettajat. Viimeinen sana kertoo ylioppilaskirjoituksiin valmistautuvasta Franzista, joka haaveilee täyttävänsä luentosalit uudella vapauden filosofialla. Maailma on luotu otettavaksi, mutta elämä ei aina käy yksiin toivekuvien kanssa. Mitä tapahtuu kun Franz kohtaa Helenan, joka opettaa lukiolaisille rakkauden olevan parasta todellisuutta?

Sidottu / 214 sivua

ISBN 978-952-68009-4-3 (sid.)
ISBN 978-952-68009-5-0 (PDF)

KL 84.2

Julkaisupäivä 3.11.2014

Kuvat ja graafinen suunnittelu: Janne Lehtinen

Arvostelukappalepyynnöt: info@noxboox.fi

Haastattelupyynnöt: kustantaja Harri Virtanen 0503477716 tai kirjailija Pärttyli Rinne, parttylirinne@gmail.com.

Kirjailija on vierailulla Suomessa 7.– 12.11., ja haastattelut ovat mahdollisia tuona ajankohtana. Myöhemmin haastattelut onnistuvat Skypen välityksellä.

Verkkokauppa www.noxboox.fi

Harri Virtasen tänään ilmestyvä esikoisrunokokoelma Jäljillä on suoraa puhetta naisista, eroista ja lapsuudesta. Kokoelman runoissa Bob Dylan soi Käpylässä, nurmikot leikataan öisin, maailmaan tullaan Ford Cortinalla ja miehen seksuaalisuudessa on huumoria. Kaiken taustalla kaikuu Kymenlaakson laulu, ja normaaliksi on pitkä matka.

”Olen kirjoittanut runoja 13-vuotiaasta lähtien”, Virtanen kertoo. ”Jäljillä-kokoelman runot ovat syntyneet 2000-luvulla, viimeisen kymmenen vuoden aikana, mutta jäljet johtavat lapsuuteen asti – Kymijoen rannoille.” Osa kokoelman runoista on murteella kirjoitettuja, ja mukana on myös osio ”Elämänilosii iskelmii Suur-Kouvolast”.

Jäljillä on kovan ja pehmeän vuoropuhelua, arkisen ja ylevän sulautumista toisiinsa. Virtasen vahvat ja terävät runot tarjoavat oivalluksia ja aukeavat uusiin, yllättäviin suuntiin. Kokoelman innoittajana on ollut Bob Dylanin vuonna 1976 julkaistu albumi Blood on the Tracks.

”Olen ensimmäisen kerran vienyt runokokoelman kustantajalle alle kaksikymppisenä. Tuolloin minut kutsuttiin Bulevardille keskustelemaan kirjasta, mutta siellä sain kuulla, ettei heillä ollut tarvetta toiselle Paavo Haavikolle. Lopulta vaadittiin 30 vuotta, että palasin runoihin”, Virtanen kommentoi.

Harri Virtanen (s. 1963) on kirjoittanut useita tv-sarjoja ja toistakymmentä näytelmää. Hänet tunnetaan mm. tv-sarjoista Kylmäverisesti sinun, Hyvät neuvot kalliit sekä Suojelijat. Näiden lisäksi hän on kirjoittanut Kymenlaakson laulun yhdessä Pirkka-Pekka Peteliuksen kanssa. Virtanen on työskennellyt dramaturgian professorina, TV1:n ohjelmapäällikkönä sekä kaunokirjallisuuden kustantajana. Vuodesta 2012 hän on toiminut jungilaisena psykoanalyytikkona yksityisvastaanotollaan Helsingin Alppilassa.

”Kun lähtee runoon, täytyy mölytä,
että karhu tietää, kun tullaan sen maille.”

Lisätiedot ja arvostelukappaleet:

Harri Virtanen
0503477716
info@noxboox.fi

Verkkokauppa: www.noxboox.fi
Facebook.com/Noxboox

Jäljilllä, pehmeäkantinen, 70 s.

Graafinen suunnittelu ja Harri Virtasen kuvat Janne Lehtinen.

ISBN 978-952-68009-2-9 (nid.)
ISBN 978-952-68009-3-6 (PDF)