Lääkkeenä luonto: ekoterapeuttisia sovelluksia

Psykoterapiassa käsitellään usein suuria elämänmuutoksia, siirtymiä elämänvaiheesta toiseen. Voi olla muuttoja, työpaikan vaihdoksia, avioeroja, luopumista, sairautta. Lääkereseptin sijaan ekoterapeutit saattavat määrätä luontoa hoidoksi: kävelyjä, erämaita, puutarhanhoitoa tai luontovalokuvausta. Kuinka paljon aikaa vietät ulkona päivittäin, voi olla aiheellinen kysymys nykyihmiselle. Potilaita voidaan myös tavata ulkona, puutarhassa, puistoissa, metsäkävelyillä. Jotkut ekoterapeutit puhuvat mieluummin elämänmittaisesta harjoituksesta ’practice’ kuin terapiasta. Terapiassa on aina hoitaja ja hoidettava, diagnoosi ja sen hoito. Terapia sisältää valta-asetelman: potilaan ja terapeutin suhde on epäsymmetrinen tavalla, joka erottaa sen kaikista muista suhteista. Elämänmittainen harjoitus viittaa enemmänkin elämäntapaan kuin terapeuttiseen suhteeseen. Tässä voi nähdä samankaltaisuuden Jungin individuaatiokäsitteen kanssa.

Lontoolainen terapeutti William Pullen juoksee potilaittensa kanssa ja on kehittänyt Dynamic Running Therapy –työtavan.

Ekopsykologia haastaa terapeuttisia traditioita ja kysyy esimerkiksi vastaanottohuoneen merkitystä nykyaikana. Psykoterapian varhaisina aikoina oli tärkeää kytkeä se tieteelliseen tutkimukseen ja vastaanottohuoneen yksi tehtävä oli toimia laboratoriona, jossa oli mahdollisimman vähän muuttujia ja tapaamisen rituaalit olivat toistettavissa. Ekopsykologit kysyvät onko tämä enää tarpeellista. Voiko suljettu toimistohuone vaikuttaa jopa negatiivisesti parantumiseen? Psykoterapia on urbaani ilmiö ja se on kehittynyt kaupungeissa. Sen synty ajoittuu toisen teollisen vallankumouksen aikoihin, jota luonnehtii ennen kaikkea teräksen keksiminen, rautatiet ja tieteen mukaan tulo teollisuuden kehittämisessä. Ennen teollista aikakautta luonto oli elävä, sielutettu, usein äidilliseksi mielletty. Se hoivasi, oli hyväntekijä ja elämän antaja. Se myös hallitsi ihmistä ja aikataulutti elämää. Vasta teollisena aikakautena kuva luonnosta muuttui elottomaksi, hyödynnettävien raaka-aineiden lähteeksi.

Psykoanalyysi pyrki valloittamaan ihmisluontoa tieteellisestä näkökulmasta. Mutta täydellisen hallinnan sijasta johtopäätökset olivatkin sen kaltaisia, ettei ihminen ole herra omassa talossaan. Tiedostamattoman psyyken nähtiin käyttävän valtaa ihmismielessä. Psykoanalyysissa hoidettiin seksuaalista alkuperää olevien neuroosien lisäksi potilaan teolliseen yhteiskuntaan ja kaupungistumiseen kohdistuvia sopeutumisvaikeuksia. Puhuttiin urbaaneista neurooseista. Psykoterapeuttinen traditio on elänyt yli sata vuotta kaupunkien toimistohuoneissa. Onko hysterian, anoreksian, masennuksen ja epävakaan persoonallisuushäiriön jatkumossa seuraavana ekoahdistus? Millaista on maaseudun psykoterapia?

Ekoterapiassa käytetään eläinavusteisia terapioita. Suomessa parhaiten tunnetaan hevosterapiat, joihin on koulutusta Ypäjän hevosopistolla. Hevosia käytetään sekä fysio- että psykoterapiassa. Myös koira-avusteiset terapiat ovat yleistymässä. Green Care –päiville Ypäjällä osallistui yli 200 eläinavusteisista terapioista kiinnostunutta vuonna 2015. Kaikki taiteelliset ilmaisutavat liittyvät ekoterapioihin, kuten myös unien terapeuttinen käyttö. Symbolien kanssa työskentely luo merkityksen kokemuksia ja tarjoaa yhteyden luovaan mielikuvitukseen, luontoon itseensä. Yhdysvalloissa suosittuja ovat erilaiset erämaaretriitit, erämaakokemukset. Suomessa eräkokemuksia käytetään hyvin tuloksin nuorten psykiatrisessa hoidossa. Ville Haanela työskentelee nuorten kuntoutusohjaajana Oulun Diakonissalaitoksen avopalvelu Tsempissä ja kirjoittaa luonnollisesta kuntoutuksesta, jossa yhden luontopäivän hinta on noin kolmasosa erikoissairaanhoidon hoitopäivästä. Erämaaretriittien vaikutuksesta on vakuuttavia tuloksia.

Yksinkertaisimmillaan ekoterapeuttista metodia voi soveltaa ottamalla arviointitapaamiseen muutaman luontokysymyksen mukaan, esimerkiksi seuraavalla tavalla:

  • Kerro mikä sai sinut hakeutumaan terapiaan tällä kertaa?
  • Oletko ollut aikaisemmin terapiassa? Milloin ja miksi? Auttoiko se? Jos auttoi, niin miksi? Jos ei, niin miksi ei?
  • Kerro fyysisestä terveydestäsi? Käytätkö lääkkeitä?
  • Kerro hiukan lapsuuden kodistasi, perheestä jossa kasvoit.
  • Kerro nykyisestä elämäntilanteestasi. Ketkä ja mikä on tärkeää juuri nyt?
  • Kerro uni, jonka muistat.
  • Millaisia luontokokemuksia muistat lapsuudestasi?
  • Millaisia kokemuksia sinulla on eläimistä ? Entä tärkeitä paikkoja luonnossa?
  • Kerro mistä olet kotoisin? Millaisesta ympäristöstä? Millä tavalla lapsuuden kodissasi huomioitiin ympäristöä?

Ekopsykologiassa kiinnitetään huomiota ihmisen lähiympäristöön ja siihen kiintymiseen. Terapiassa voidaan puhua muistoista, jotka liittyvät paikkoihin: maisemiin, rakennuksiin, koulumatkaan, metsäkokemuksiin, elämän tärkeisiin eläimiin. Ekoterapeutit sanovat luonnossa tapahtuvasta terapiasta, että ”anna luonnon parantaa, anna sen tehdä työt”. Erityinen paikka -harjoituksessa mennään johonkin tiettyyn paikkaan useita kertoja eri vuorokaudenaikoina ja eri vuodenaikoina. Kokemus voi toistettaessa olla hyvin meditatiivinen. Hasbachin mukaan harjoituksessa voi pohtia esimerkiksi seuraavanlaisia asioita:

  • Miltä sinusta tuntuu tässä paikassa ja millaisia mielentiloja koet?
  • Minkälainen on suhteesi tähän paikkaan?
  • Mitä suhteita tunnistat tässä paikassa?
  • Mitä fyysisiä tuntemuksia sinulla on kun olet tässä paikassa?
  • Mitkä aiheet houkuttelevat sinua kirjoittamaan kun olet tässä paikassa?Mihin huomiosi kiinnittyy tässä paikassa? Mistä olet kiinnostunut?

Luontokokemukset nousevat usein spontaanisti potilaiden kertomuksissa. Luonto on rentoutumisen keino, yksinolon ja mietiskelyn paikka. Se voi lohduttaa suurien menetyksien kohdalla. Ihmiset hakeutuvat luontoon parantuakseen ja kerätäkseen voimia. Suhde luontoon on mielenterveyttä kohentava ja ylläpitävä tekijä. Se täyttää monia psykologisia ja hengellisiä tarpeita. Puhutaan myös huippukokemuksista luontoon liittyen.

Kommentera

E-postadressen publiceras inte. Obligatoriska fält är märkta *