Symbolista elämää

Symbolinen elämä on Jungin termi merkitykselliselle elämälle.  Vain sellainen elämä on elämisen arvoista. Jos elämme ainoastaan tietoisen persoonallisuutemme ohjaamana, jää jotain arvokasta pois: merkityksen kokemus. Merkityksetön elämä säteilee ympärilleen tylsyyttä. Elämän kokonaisuus vaatii ’hengen’, merkityksen läsnäoloa. ’Henki’ voi houkutella esiin kaikki ne psyykkiset mahdollisuudet, jotka ovat tietoisen ulkopuolella.

Only a life lived in a certain spirit is worth living.” C.G. Jung 1926

Freud julkaisi kirjansa Everyday psychopathology vuonna 1914. A.A. Brill, joka käänsi kirjan englanniksi, toteaa johdannossaan, että jäljittäessään epänormaalia tai poikkeavaa takaisin psyyken normaaliin tilaan Freud huomasi, kuinka häilyvä on normaalin ja neuroottisen ihmisen  ero, ja että psykopatologiset mekanismit, joita voi tarkkailla neurooseissa ja psykooseissa, voivat yleisesti esiintyä vähäisemmässä määrin normaalissa psyykessä. Freud nostaa kirjassaan esiin arkipäiväisiä, jokaiselle tuttuja häiriöitä mielen toiminnassa, kuten unohduksia ja kielellisiä lipsahduksia.

Psykopatologia on psyyken osa. Sairaus ikään kuin kuuluu mieleen sen potentiaalina. Se ei ole vierasta, ulkopuolista. Tervekin mieli sisältää psykopatologiset mekanismit. Elämän merkityksellisyyden kokemus on tärkeä elementti vakavasta häiriöstä toipumisessa. Jos tällaista kokemusta ei synny, riski sairastua kasvaa: sairauden, tai itsemurhan, mahdollisuus on houkuttelevampi kuin merkityksetön elämä.

Psykoterapian ja psykiatrian suurimpia virheitä on eristää sairaus toiselle, potilaalle, ja käsitellä terapeuttia tai psykiatria terveenä.  Amerikkalainen psykologian tohtori Marsha Linehan kertoo tarinansa New York TImesissa. Eräs potilas kysyi häneltä: oletko yksi meistä? Potilas jatkoi: Sillä jos olet, se antaa meille kaikille toivoa.

Vaikka psykoosi on yksi suurimmista inhimillisistä kärsimyksistä ja nykytiedon mukaan se on aina lääkittävä (lukuun ottamatta hyvin lyhyitä periodeja), se ei ole niin outoa ja vierasta kuin yleisesti ajatellaan. Ensinnäkin psykoottisesta jaksosta toipumisen ennuste on hyvä. Toiseksi psykoottisia häiriöitä kokee elämänsä aikana yli kolme prosenttia suomalaisista. Jostakin mielenterveyden häiriöstä kärsii 20-25 prosenttia suomalaisista aikuisista. Mielenterveyden häiriöt ovat yleisin työkyvyttömyyden syy.

Vakavistakin mielen häiriöistä voi toipua. Vakavatkin häiriöt ovat psyykemme toimintaa. Elämästä kieltäytyminen voi muuttua elämälle antautumiseksi.

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *